Askeesi

Kromikaupunki suuri tanssilattia
olen palannut takaisin
Mikään täällä ei ole muuttunut
kaikki on vain toisin

Muistan kuinka onneton olin
kaikki ne huorat vuoteessani
yhdyin tunsin tyhjyyttä
Ahmin Happy Mealeja
oksensin kaiken ulos

Dokasin mokasin elin kuin kuningas
mikään ei tuntunut miltään
Muistin lapsuuden hylätyn talon
Luonnolle antauduin

Pilkoin poltin koivuhalkoja
tuijotin syntyvää tuhkaa
Uuden tieltä kai täytyy aina
tuhota jotain pois

Puute oli niin puhtaan
pyyteetöntä

Kukaan ei tunne - kukaan ei tunne mua
Kukaan ei tunne - kukaan ei tunne mua
On pakko luovuttaa ja itsensä purkaa
Kukaan ei tunne - kukaan ei tunne

Samosin katosin sienimetsään
maalasin merkkejä luolaan
Nälkä hiljensi mielen ja ruumiin
Rystyset kiveen löin

Kipu oli niin puhtaan
pyyteetöntä

Kukaan ei tunne - kukaan ei tunne mua...

Askeesi
Löydänkö onnen?

Kukaan ei tunne - kukaan ei tunne mua...

En tiedä vielä miten tulisi elää