Salingerin lapset

asuurinsininen yö
rautaputki osuu pojan päähän
en jää auttamaan
kai puiston halki kulkee muita

"vitun kusipää"
karmea kuulla lasten suusta
valitan Salinger
eivät lapset ole enkeleitä

en voi olla yksin nyt
kiven heitän ikkunaas'
makaan vierelläs'
sen pojan hurmeiset hiukset haistan

jumalaista musaa
laitat soimaan
en tahtoisi kuulla sitä nyt
se saa minut tuntemaan
tässä ajassa tulee sortaa

sanot, että tulen luoksesi
aina vain kun sairastun
heitän syrjään koraanisi
ja tyynesti mumisen:
"juuri tuollaiset väitteet
minut masentaa"

pistän toivoni sinuun
ja valon lapsiin
voi, kuinka pateettista
pistän toivoni sinuun
vaikka äitisi kasvatti
sinut portoksi

ei elämää voi viettää
odottaen onnea
minkä puolesta elää
tai kuolla nöyrästi
totuus vaiko Saarikosken käännösvirheitä?

pistän toivoni sinuun
ja valon lapsiin
voi, kuinka pateettista
pistän toivoni sinuun
vaikka äitisi kasvatti
sinut portoksi